Nokan joululounas 2.-19.12.2024 / Nokka Christmas Lunch 2.-19.12.2024
Itse poimittua suomalaista merilevää
Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho on saavuttanut vähintäänkin kansallista mainetta kokkaustaitojensa lisäksi myös sillä, että hän kerää sukeltamalla ulkosaariston kivikkorannoilta rakkolevää ja käyttää sitä ruoanlaitossa.
Maailmalla erilaisten merilevien käyttö ruoassa on yleistä. Suomessakin kasvaa erinomainen merilevä – rakkohauru– joka sopii mainiosti käytettäväksi ruoissa.
– Aasian lisäksi erilaisia merileviä käytetään runsaasti ruoanlaitossa myös Etelä-Amerikassa. Niitä maistettuani kiinnostuin selvittämään, miksei myös kotimaisia merileviä voisi käyttää ruoanvalmistuksessa, Ruoho kertoo.
– Olen utelias kokeilemaan kaikenlaisia kotimaisia raaka-aineita, ja rakkohauru oli erinomainen löytö.
Aiemmin virallisesti ja nykyäänkin puhekielessä rakkolevänä tunnettu vesikasvi on yksi Itämeren avainlajeista. Se vaatii puhdasta vettä ja siksi se on nykyisin parhaimmillaan ja puhtaimmillaan ulkosaariston kirkkaissa vesissä.
– Itämeri ja sen tila on lähellä sydäntäni. Mitä paremmassa kunnossa Itämeri on, sitä enemmän voimme käyttää sen antimia ruoaksi – ja osittain jopa syömällä Itämeren kalaa samalla auttamaan merta puhdistumaan.
Rakkohaurua kerätään kestävän käytön periaatteen mukaan, eli siitä leikataan keittiökäyttöön vain tuoreita latvoja pääosan kasvista jäädessä kivikkoiseen merenpohjaan jatkamaan kasvuaan.
Nokan keittiössä rakkohauru pestään ja ryöpätään, jolloin se muuttuu kirkkaanvihreäksi. Annoksissa rakkohaurua Ruoho käyttää sekä paistettuna suoraan osaksi annosta että kuivattuna antamaan lisämakua.
– Suoraan pannulta maistettuna rakkohaurun maku on melko mieto ja hyvin omaperäinen. Mikään muu ei maistu samalta, ja heti tulee tunnelma, että on merellä. Se sopii mainiosti kalojen ja kasvisten pariksi. Kuivattuna maku ja merellisyyden tunnelma tiivistyvät, Ruoho kuvailee.
Juuri nyt rakkohaurua on tarjolla sekä Nokan keittiön tervehdyksessä että molempien menujen toisessa alkuruuassa kesäperunoiden kanssa.
